Suomessa käytetään neljä kertaa vähemmän rahaa asiakas- ja markkinatutkimukseen kuin Ruotsissa*. Asiakastutkimus ei tunnu olevan välttämättömyys kummallekaan maalle. Kerrankin olemme lähes yhtä huonossa jamassa kuin Ruotsi!
Meillä on kuitenkin vähemmän tunnettuja globaaleita brändejä kuin ruotsalaisilla. Meille tai heille ei ole syntynyt kaupallista kulttuuria asiakastarpeen tutkimisessa. Vaadimme asiakastutkimuksen pohjaksi liikaa faktojen todistelua ja akateemisuutta.
Yhdysvalloissa käytetään 600 kertaa enemmän rahaa asiakas- ja markkinatutkimukseen kuin Suomessa.
Amerikkalaiset eivät jätä mitään sattuman varaan. Kaikki testataan ja mielipiteitä kysytään. Kun valmistetaan tuotteita ja palveluja, joille on valmiiksi kysyntää, rahaa säästyy turhissa tuotekehitys- että markkinointikuluissa.
Paikalliset tytäryhtiöt saattavat tehdä jotain pientä tutkimusta, mutta suurin osa tutkimusinvestoinneista tehdään Amerikassa. Esimerkkinä Coca-Cola https://www.coca-cola.fi/vastuullisuus/raportit/transperency . Asiakastutkimus ja sen tulos on yhtiön liiketoiminnalle merkittävä tieto, joten siitä ei julkista tietoa pidä löytyäkään.
Vasta viime aikoina olemme tunnistaneet asiakaskokemuksen merkityksen yritysliiketoiminnassa. Sanavarastoon on kertynyt trendinomaisesti sanat asiakaspolku ja asiakkaan touchpointit. Kovin pitkälle ei polkua pysty kuitenkaan tallaamaan, jos lähtökohta on jo väärä, eli emme tuota sitä mitä asiakas tarvitsee tai haluaa.
* ESOMAR, Global Market Research 2022